firewood-pile

Polttopuu osana kriisiaikojen huoltovarmuutta

Koronaikana yksi polttopuualalla esiin noussut teema on ollut polttopuun merkitys silloin, kun puhutaan kriisiaikojen huoltovarmuudesta. Polttopuulla onkin merkittävä rooli hyvin monenlaisten kriisien keskellä. 

Hakki Pilke

Huoltovarmuus ja varautuminen erilaisiin kriiseihin ovat nousseet koronakriisin aikana entistä yleisemmäksi puheenaiheeksi. Polttopuulla onkin oma merkittävä roolinsa hyvin monenlaisiin kriiseihin varauduttaessa ja sitä voidaankin pitää yhtenä huoltovarmuuden osa-alueena. 

 

Polttopuu on kriisitilanteissa lähes täydellinen raaka-aine, koska sillä voi huolehtia lähes kaikesta oleellisesta aina oman kodin lämmittämisestä ruuan laittoon ja veden keittämiseen esimerkiksi hellalla tai leivinuunilla – tai viime kädessä vaikka nuotiolla. 

 

Oikein varastoituna polttopuu myös säilyy erittäin hyvin, mikä tukee sen käyttö huoltovarmuuden osana. Polttopuita voi varastoida itselleen jopa yli vuoden tarpeiksi, joten polttopuun avulla on helppo ylläpitää omaa huoltovarmuutta.

 

Polttopuu varmistaa lämpimän kodin kovillakin pakkasilla

 

Mies lisäämässä polttopuita takkaan.

 

Polttopuu osana huoltovarmuutta ja kriisiin varautumista nousee erityisen merkittävään rooliin, jos sillä huolehditaan asunnon lämmityksestä esimerkiksi sähkön rinnalla. Polttopuu on tällöin merkittävä turva vaikkapa sähkökatkosten varalta talviaikana. Esimerkiksi myrskyn, luonnonkatastrofin tai muun kriisin aikaan polttopuu toimii luotettavana polttoaineena ja lämmönlähteenä. Jos pidempi sähkökatko osuu esimerkiksi keskelle pahinta pakkaskautta, voi polttopuu olla todellinen tilanteen pelastaja. 

 

Erityisen kylmien talvien aikana tai sähköpulan ja sähkön hinnan noustessa, polttopuu on erinomainen apu pienentämään energian kulutusta ja samalla sähkölaskun loppusummaa. Polttopuu on siis myös edullinen tapa lämmittää kotia ja pienentää oman energiankulutuksen hintaa.

 

Polttopuusta on historian saatossa ollut moneksi  

 

Vanha sininen auto, jossa on käytössä häköpönttö.

 

Tiesitkö, että toisen maailmansodan aikana käytettiin polttopuuta todella paljon. Tuolloin Eurooppa kärsi bensiinipulasta ja kulkuvälineissä käytettiin häkäpönttöä, jossa moottorin pääasiallisena polttoaineena käytettiin joko puusta tai hiilestä erityisellä kaasunkehitinlaitteistolla tuotettavaa oli puu- tai hiilikaasua.

 

Puuhiilen ja pilkkeiden valmistukseen käytettiin Suomessa vuosina 1940–1944 noin 7,8 miljoonaa kuutiometriä halkoja, mikä vastasi 12 prosenttia markkinoille toimitetun raakapuun kokonaismäärästä. Nykyään polttopuun osuus koko rankapuun käytöstä on vuosittain alle 10 %. Sodan aikana Suomessa hakattiin polttopuuta jopa 25 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toisen maailmansodan jälkeen polttopuun käyttö ja energiapuun hakkuut ovat vähentyneet nopeasti ja ovat nykyään normaalisti noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. (motti.fi

 

Polttopuun merkitystä oman huoltovarmuuden osana ei kuitenkaan kannata unohtaa, vaan huolehtia siitä että omasta varastosta löytyy tarvittava määrä polttopuuta niin lyhyemmän kuin pidemmänkin kriisin osuessa kohdalle. Viime vuonna 2021 kiinteitä puupolttoaineita paloi ennätysmäärä, jonka taustalla oli pääasiassa kylmätalvi ja korkea sähkön hinta. Energiapuusta 6,5 miljoonaa kuutiometriä kului polttopuuna pientaloissa. Yhdessä pientaloissa käytetyn polttopuun kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö nousi jopa 30,4 miljoonaan kuutiometriin.

 

Metsien puun määrä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta. Puuston kokonaismäärä kasvoi vuonna 2020 noin 24 miljoonalla kuutiometrillä. Myös Suomessa käytetystä polttopuusta noin neljännes tehdään jätepuusta. Polttopuusta mm. vuonna 2008 oli raakapuuta 5,4 ja erilaista jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisää artikkeleita

Tilaa uutiskirjeemme